Lähdettiin perjantaina töiden jälkeen kohti Inkoota ja Särmän kasvattajan järjestämää leiriä. Tultiin aika myöhään, kun vaihdettiin vielä viime hetkellä autoa ja piti siitä takakontin pohja irrottaa että saatiin koirien häkki mahtumaan. Tosin pohjan irroituksen jälkeen häkki oli niin alhaalla ettei ovia saanut auki niin täytyi vielä viritellä lankkuja korokkeeksi. Mutta siis asiaan, eli leirillä oli hauskaa, koirat pääsi sekä la & su hakumetsään.

siro_valjaat-normal.jpg
Tässä Siron liivien virittämistä ylle, koiran ilmeestä päätellen vähemmän huippua ;D

S%C3%A4rm%C3%A4_ukko-normal.jpg
Särmä lähdössä ukko-jahtiin!

Molemmat pääsivät vähän tokoilemaan sekä myöskin FH-jäljelle (peltojäljelle siis).

S%C3%A4rm%C3%A4_FH-normal.jpg
Särmä paalulla. Olin kuulemma harpponut turhan isoin askelvälein niin tehdään poitsulle vähän tiheämmin asteltu jälki tässä jonain päivänä. Meni Särmäksi yllättävän hillitysti, tosin liina haittasi poikaa jalkovälissä, kun on aina tottunut valjaissa jäljestämään.

Siro_FH-normal.jpg
Sirolle sateli kehuja, eikä paljoa kuulemma tarvitsisi treeniä niin voisi FH-jäljelle suunnata, sinänsä hauskaa, kun mehän ei olla muita tehty kuin metsäjälkeä. Esineitä en laittanut yhtään, kun meinasin että porhaltaa pian yli kun ei olla kuin kerran tänä kesänä tehty. Mutta tarkasti tytsykkä ajoi!

Särmä pääsi myös sunnuntaina viettitestaukseen ja poikahan oli pätevä! Kesti vähän kuormitustakin, mutta eipä sille ole ennen moista tehty. Kuulemma meidän tulisi suunnata kokeeseen, että on sen verran helppo ykkösluokka ettei paljoa tarvi treenata...  Testaaja tykkäsi siis Särmästä ja kyseli vaan paljonko ollaan puruja otettu. No eihän me olla yhtään ja totesin, että mulla vois mennä jo pari vuotta siihen, kun löytäisin maalimiehen joka suostuu meidän kanssa treenaamaan, kun ilmenee ettei treenattava ole malikka tai sakemanni. Ja meillä näitä lajeja on jo nyt sen verran, ettei aika meinaa kaikkeen riittää. Alla pari kuvaa.

S%C3%A4rm%C3%A4_pieni-normal.jpg
Tänne se patukka!

S%C3%A4rm%C3%A4_pieni2-normal.jpg
Särmä siis pääsi puremaan tyynyynkin, kun kuulemma nappaa sen verran hyvin ja purikin tosi hyvin täydellä suulla, kurmitettaessa tosin ote huononi. Siis karjuntaan tai kädellä uhkaamiseen ei reagoinut mitenkään, mutta piiskan läimäisyt oli vähän liikaa :D Ensin oli että vau sillä on parempikin patukka, ekan läiskäyksen kesti epäröiden ja tokalla ote irtosi, mutta tosiaan sitä ei kukaan ole uhannut ennen leikkiessä, että ihan hyvin, eikä vaikuttanut kyllä intoon napata uudestaan tyynystä mitenkään.

Vähän on nyt havaittavissa, että meillä on väsyneen tyytyväistä sakkia kotona, kun lenkilläkään ei olleet halukkaita pidemmälle. Kiva leiri ja hyviä tyyppejä!

Käytiin vielä koti matkalla moikkaamassa Jehua ja vähänkö jännitti nähdä poju ekaa kertaa kuuden vuoden jälkeen! Komea ja huippu poika edelleen, meinasi tippakin tulla kertaalleen linssiin, kun poikaa rapsutteli.