Reilu viikko sitten alkoi taas Siron anaalirauhaset vaivata ja aloitettiin vaihteeksi antibioottikuuri, varasin samalla leikkausajan ja leikkaus suoritettiin eilen. Leikkaus kesti aika kauan (omasta mielestä) ja tyttö oli aivan tokkurassa vielä pitkälle iltaan. Nukutettiin siis kaasulla ja herääminen oli hidasta. Koira siis kannettiin autoon siinä vähän vaille kaksi iltapäivällä ja oli silloin sen verran hereillä, että päätään nosteli ja vähän valitti, kun oli vissiin ihan oudosti asiat. Kotona ei kuitenkaan noussut jaloilleen ennen ilta kahdeksaa ja nukkui kipittelynsä ja pihalla käynnin jälkeen taas. Yöllä heräsin jatkuvasti tytön ininöihin ja örinöihin, eikä juuri tullut nukuttua. Vein tyttösen neljän maissa yöllä ulos, mutta yritti vaan peppuaan hinkata nurmeen sekä asfalttiin aiheuttaen mulle sydämen tykytyksiä etteivät vaan tikit aukea! Aamullakaan ei tehnyt asioitaan ja suihkuttelin pepun, niin vaikutti kutinakin helpottuvan (kuivunutta verta oli jonkin verran, niin varmaan kutitti). Katsellaan nyt miten toipilas toipuu. Toivottavasti menee jo seuraava yö paremmin ja voisin minäkin hellittää jatkuvaa vahtimista. Pottahan tuolla on päässä, mutta lähinnä pelottaakin että innostuu peppuaan hinkkaamaan mattoihin ja tulee sen verran ajoittain vertakin, että saa siivoilla jos makoilee muualla kuin alustoillaan.