Olin koirien kanssa viime sunnuntaina Forssassa tokokokeessa ja Essi onneksi lähti mukaan stressinlievittäjäksi ;) sekä kuvaajaksi, kiitos siitäkin ! :) Itse aika hyvin onnistuin yrittää pilata kummaltakin koiralta liikkeitä, mutta Särmä teki tosi kivasti hommia, itseasiassa niin hyvin mitä ehdin liikkeitä opettaa, eikä tehnyt juurikaan niitä virheitä mitä treeneissä ajoittain ollut (tosin kaukoissa eteni, mutta kyseisessä liikkeessä paljon pahempiakin ongelmia ollut!). Liikkeiden opetus on siis vielä kesken, mutta mentiin vähän niinkun testaamaan missä mennään.

Särmä siis ensimmäisessä avoimen luokan kisassa ja alla kuva paikkamakuusta.
piilosilla-normal.jpg
Tässä tuntui tuo 3min äärettömän pitkältä, varsinkin kun yksi koirista ruikutti/kiljui kokoajan! Särmä oli tästä huolimatta rauhallinen ja sai liikkeestä täyden 10. Olin tyytyväinen koiraan, kun en ole muutamaa kertaa enempää treenannut paikkamakuuta niin että itse painelen piiloon!

Essi otti pyyntöni mukaan videota muista suorituksista, mutta kestävät latautua niin kauan nettiin, että lisään myöhemmin! Mutta mokailin siis omiani, eli olikohan liikkeestä seisomisessa niin että heti liikkurin sanoessa "matka riittää" pyörähdin koiraan päin ja enpä tiedä mitä päässäni pörräsi, kun jatkoin vaan pokkana koiraa kohti, niin että liikkurin piti huutaa että "pysähdy". Joo-o koira kyllä pysähtyy mutta ohjaajalla toi käskyjen noudattaminen onkin heikompaa :D Hiukanko nolotti! Stressasin noista liikkeestä pysähtymisissä sitä, että muistan painella takaisin palatessa koiran ohi ja Siron ollessa vuorossa pysähtyä koiran viereen (Siro oli siis samassa kokeessa mutta alossa).

Ja sitten vielä luoksetulon pysäytyksessä vaan tyytyväisenä seurasin kun koira pinkoo täysiä kohti ja vasta sen ohitettua merkin tajusin sen pysäyttää! Odottelin vaan että liikkuri sanoo "käsky" vaikka omatoimisestihan tuo pitää pysäyttää! Ohoh mikä tumpelo tyyppi olenkaan :D Tuomari siis lopuksi kertasi kaikki liikkeet ja sanoi mikä oli hyvää ja mikä meni pieleen. Niin tämän liikkeen kohdalla totesikin, että juu hän ajattelikin, että siinä oli joku ajatuskatko, kun koira kuitenkin pysähtyi heti hyvin, kun vaan näytin käsimerkin.

Mutta Särmä oli hyvä, vaikka pistesaldo ei kehuttava olekaan, niin teki kyllä sen verran hyvin mitä tällä hetkellä osaa. Eikä kuulunut kertaakaan äännähdystäkään! Vau! Niin ja oli jotenkin outo, kun oli kehuissa jotenkin vaisu, enemmänkin niin, että "hei jatketaan nyt kun homma vielä kesken". Eikä niin kuin normisti on, että koikkelehtii onnessaan tai on ilmeellä "missä mun pallo/palkka?"

Särmälle pisteitä mun töpeksintöjen jälkeen 175/200 ja sijoitus 2./7 Pokaali saatiin ja leluja ja herkkuja!

Siron koe alkoikin kehnosti. Meinaa Siro oli helteessä kuin vetelä spagetti ja luoksepäästävyyttä odotellessa (tuomarin höpinöitä kuunnellessa) sain pelätä, että heppu rojahtaa köllimään keskenkaiken.

luoksep%C3%A4%C3%A4st%C3%A4vyys-normal.j
Tuomari kiersi oudosti takakautta luoksepäästävyydessä, mutta Siro ei edes vilassut koko tyyppiä läähätti vaan kuumuuttaan :)

Ja sitten siis paikkamakuu ja Siron ajattelin jo ennen aikojaan rojahtavan makoilemaan, mutta malttoihan tuo käskyyn asti. MUTTA käskyn saatuaan tyyppi käy suoraan lonkalleen ja vinoon! Joopa, ja sitten vielä laski, siinä minuutin paikkeilla, kuononsa töppösensä päälle! Essikin totesi, että eihän se koskaan mene lonkalleen tai laita päätä maahan. Ei niin, mutta nyt oli vallan laiskaa touhua! Tuomari totesi että sillä oli perusasento ollut vino niin siksi kävi vinoon makaamaan. Varmaan olikin, mä vaan keskityin rukoilemaan että malttaisi istua vielä käskyyn asti :)

siro_paikallaolo-normal.jpg
Tässä kuvassa ei näy tuo vino ja lonkallaan oleva asento niin pahasti, mitä oli.

Koska tämä alku Siron kanssa meni miten meni ja omaa vuoroa odotellessa kaveri oli vaan kokoajan etsimässä varjopaikkaa mihin käydä pötköttämään kyljellään, niin muhun iski paha jännitys. Yritin sitten oman vuoron koittaessa saada Siroa viritettyä. Ja hihnaseuruu menikin kuulemma hyvin. Mulla oli vaan tunne, että älä nyt vaan käy tässä kesken seuruun nukkumaan :D Vapaana seuraamisessa sitten kipitinkin kauheeta kyytiä, kun halusin vaan nopeesti liikkeet läpi. Siro-parka sai pistellä parastaan, että pysyi mun tiukoissa käännöksissä mukana ja taisin sitä polvellanikin muksasta vasemmalle käännöksessä kun en koiralle antanut lainkaan aikaa kääntyä. Voi tyttö-parkaa!

siro_seuraa-normal.jpg

Siro teki muistaakseni kaikki muut liikkeet hyvin ja rentouduinkin vähän. Sai lopuksi sekä liikkurilta että tuomarilta kehuja, etteivät ole ennen nähneet noin innokasta ja vauhdikasta rhodea! Mä vaan totesin, että normaalisti tekee kyllä vauhdikkaammin, mikä onkin totta. Hyvä tyttönen oli, vaikka vähän vetämätön.

Sirolle siis pisteitä 183,5 / 200 ja sijoitus 2./9 sekä tuomari halusi antaa tyttöselle myös kunniapalkinnon! Nyt siis saatiin koulutustunnus TK1 ! Sirokin sai pytyn, leluja ja herkkuja.

Käytiin tuossa pari vkoa sitten sunnuntaina agilitykisoissa, jotka ei pitkän treenitaukomme jälkeen menneetkään kuin elokuvissa. Särmä oli kolmella radalla ja Siro yhdellä. Särmä meni kyllä ekan radan kivasti, oli kuulolla ja vauhtia piisasi kuten aina, mutta ohjasin huonosti niin sujahti väärään päähän putkea. Saatiin myös seuraavilta radoilta hylyt, kun tokaradalla kaveri oli ihan älyttömillä kierroksilla (tietty näki muiden suorittavan rataa tms), ei ollut kuulolla räkytti ja paineli täysiä mihin sattuu, joten vein pois radalta. Sanoin pahasti ja annoin olla hyppärille asti huomiotta. Olin kyllä itse tuon jälkeen siinä mielentilassa, että olisin mieluusti jättänyt hyppärin väliin, mutta sain koottua itseni ja koira toimikin jo heti lähdössä normaalisti (kun tokaradalle jo mentäessä volisi ja ei olisi millään istunut ja kiehui muutenkin jo ennen lähtöä!). Hyppäri menikin hienosti, mutta taas sujahdettiin väärään päähän putkea. Ja minä tietty ohjasin samalla tavalla Sironkin hyppärillä, tajuten vasta silloin, että tosiaan vaikka hypyn jälkeen putken oikea pää näyttää olevan samassa linjassa, niin kuitenkin kun itse alan väistää hypyn siivekettä lähtee koira liikkeeseen mukaan ja ampaisee mutkaputken väärään päähän! Siro meni ihan kivasti oman ratansa eikä edes tällä erää haikaillut Markon perään!

Seuraavana sunnuntaina oli agirotu epikset ja vähän ahdisti, kun ajattelin että onko Särmä taas yhtä kierroksilla vuorollaan. Mutta eipä ollutkaan, koira oli ihan hyvä, otti nätisti kontaktitkin, mutta ohjaaja unohti radan ihan täysin! Ensinnäkin olin jo lähdössä ihan väärässä paikassa, kuin missä oli tarkoitus olla (olin ekan esteen takana kun piti olla kolmannen). Ja sitten vielä menin kahteen kertaan unohtamaan totaalisesti radan! Noloa! Mutta minkäs teet, Särmähän nopeana koirana ehti suorittaa vääriä esteitä, kun mulla vaan löi tyhjää, että mihin nyt pitää mennä. Ei kiva fiilis! Mutta koirahan oli huippu! Kun sille vaan saisi jostain huippuohjaajan ;) Sekin toki saattaa järjestyä, kun tein vähän alustavia kyselyitä ;) Mutta siitä lisää sitten, kun tiedetään enemmän.