Lähdin koirien kanssa jo etuajassa löytynmäelle, niin että pystyin Siron kanssa käymään kentällä ennen tottistreenien alkua. Siro ei tapansa mukaan piitannut vaikka pari kentällä ollutta koiraa rähisi tytölle. Oli aika kylmä ilma, niin en viitsinyt paikkamakuuta tehdä lainkaan. Sivulla istuminenkin oli Siron mielestä aavistuksen inhottavaa, kylmän maan takia. Tein pätkän seuraamista, muuten hyvä mutta pysähtymisen istumiset hitaita. Liikkeestä seisominen ok. Tein huvikseen myös kaukokäskyjä ja ne tyttö suoritti vauhdilla ja hyvin!

Noniin ja sitten olikin Särmä-pojan vuoro. Heti kun ryhmäämme käveltiin ja minä yritin repusta kaivaa palkkoja, niin ohjaajamme kehuu, että hienosti tuon koiran kentälle, kun on kuulolla ja kontaktissa kokoajan! Joopa en sitten viitsinyt mainita, että minähän olen poitsulle sanonut vaan "vapaa" jotta olisi jatkuvan sivulle asettautumisensa lopettanut kun ei repun kaivamisen aikana, minun mielestä tarvi suorittaa mitään muuta kuin rauhassa oloa No palkkojen löydyttyä, tehtiin ohjaajan tervehtinen ja ryhdyttiin tekemään ohituksia. Eli kaksi riviä koiria ja ohjaajia ja kävellään toistemme ohi seurauttaen koiria. Hyvin meni Särmällä! Sitten täyskäännös ja kohtaamisen kohdalla istuminen. Tätä ei ollakkaan vähään aikaan tehty, Särmä kuitenkin istui heti ja minä vissiin turhankin innokkaasti kehuin niin lähti perään. Tein uudestaan ja nyt palkkasin, kun onnistui. Sitten täyskäännös ja kohdattaessa seisominen, mikä meni nappiin. Seuraavaksi maahanmeno ja Särmä oli vähän hämmentyneen näköinen ja jätti kyynäret aavistuksen ilmaan. Eli täytyy tätä treenata niin että tottuu kun muutkin ihmiset ympärillä käskyttää. Tein uudestaan ja nyt menikin hyvin. En itse yleensä tee kaikkia jääviä samalla treenikerralla, kun tuntuu että helposti sekoittaa, mikä on kyseessä.

Luoksetulo oli vauhdikas ja palkkasin ennen loppuasentoa. Sitten tehtiin pujottelua ympyrässä, ei mitään ongelmia, nätisti seurasi ja käytti hyvin takapäätään puoliympyröitä tehdessämme. Tiivistettiin ympyrä ja laitettiin koirat maahan, Särmää ei härinnyt tässäkään muut koirat. Eteenmenon tein pikkupurkin avulla ja oli sen verran pieni, ettei omaankaan silmään näkynyt lähetettäessä, niinpä Särmäkin sitä jonkun verran haeskeli ennenkuin löytyi. Ensi kerralla teen varmaan lelulla. Kapulan kantamista ja hakemista, ei mitään ongelmaa, pitäisi vaan asiassa edetä. Niin ja poitsu taisteli ihan innoissaan (örinän kera) kapulasta, mikä on siis minun mielestä hyvä juttu! Aina parempi mitä kivempana esineenä kapulaa pitää. Hyppy tehtiin toko meiningillä ja poitsu jäi tosi hyvin seisomaan hypyn taakse.