Käytiin maanantaina pyörähtämässä mätsärissä. Särmän punasissa juoksentelu oli turhankin innokasta, meinaan nokkaan osui jonkun edellä juoksevan juoksujenhajut. Siro sijoittui sinisten ryhmässä 2. Saatiin kippoja ja kuppoja, ruokaa ja luita. Treffattiin kaksi aussieta omistajineen eli Luca ja Rilla. Tulipa juuri pois lähtöä suunnitellessani myös kaksi rhodesialaisen omistajaa juttusille. Siinähän sitten selvisi, että sukulaisia ollaan ja nämä koira sisarukset (Pate ja Esme) on Siron serkkuja. Serkukset päästettiin sitten riekkumaan vapaana ja kyllä noilla on jotenkin havainto siitä, että edustavat samaa rotua. Leikki on samanlaista ja Siroakaan ei lainkaan haitannut vaikka tämä Pate uros kiskoi neidin kauluhelttaa oikein innoissaan :D Sirolla oli tosi kivaa, kun oli kerrankin samanlaiset leikkikaverit. Särmäkin pääsi vähän koirien kanssa pomppimaan ja sovittiin, että suunnataan lenkille tässä jonain päivänä!

Tiistaina käytiin agilityn epävirallisissa kisoissa, ihan vaan kun viime hetkillä hoksasin että sellaisetkin on. Siro meni kisaavien radan ihan näppärästi aina siihen asti, kun ohjaajalla katosi mielestä seuraavan esteen nimi. Siis ihan mystisesti ja kokonaan, ei vaan "puomi" tullut mieleen, ei vaikka ohjasin koiran sille uudestaankin! Siroa siis alkoi epäilyttää, kun ei tuttua käskyä kuulunutkaan niin pomppasi pois! Särmähän olisi mennyt olisin sitten huutanut mitä tahansa tai jättänyt huutamatta, mutta Siro vissiin tuumi, ettei tää nyt varmaankaan mene oikein. Otettiin siltä sitten hylsy ja loppu rata tehtiinkin vauhdilla ja oikein kivasti. Hyvä Siro, melko täydellinen olisi ilman tumpeloa ohjaajaa! Särmän radalta ei vauhtia puuttunut (ei olla aksaryhmässä oltu vissiin puoleen vuoteen), mutta kuunteli kuitenkin kivasti. Minä muistin jopa esteiden nimet ja järjestykset, mutta Särmä ehtiväinen kun on, niin nappasi vitosen hypyn ohi menosta ja kepeille meni niin vauhdilla, ettei taipunut enää tokaan oikeaan väliin. Muuten saa olla tyytyväinen! :)

Keskiviikkona oltiin taas mätsärissä, nyt ei tosin osallistuttu, mutta tehtiin tottelevaisuus treeniä häiriössä ja kummatkin oli hyviä. Sirokin intoitui oikein tosissaan leikkimään ja teki napakat liikkeestä pysähtymiset, eikä hienohelmaa tällä erää edes vaivannut kentän vesilätäköt.